Nostalgisoin tänään jostain ihmeen syystä pääsykokeisiin lukemisen aikaa. Sitä, kun kaikki mitä teki, tuntui niin oikealta. Sekä sitä edellistä kevättä, pääsiäistä Oulussa, kun oli niin lämmin että saattoi harkita Oulujokeen pulahtamista kesken iltakävelyn. Ei sentään menty. Syytän nostalgisoinnista kevättä, en kyseisten vuosien ihanuutta, vaikka oli silloin toki tosi kivaa. (On nytkin. Periaatteessa. Olen vain jotenkin vähän väsynyt kaikesta epävarmuudesta ja odottamisesta ja sellaisesta ihan typerästä.)
Kaiken kaikkiaan kevät on jotenkin tosi ihanaa aikaa. Aurinko paistaa ja kesä tulee ja tapahtuu kaikkea kivaa - viimeiset koulujutut, viimeiset talvijutut, kesävaatteet, blaablaa. Roudasin just kaikki villapaidat ja muut vintille, eli ensi viikolla alkaa salee joku takatalvi. Kuulemma saan keuhkokuumeen myös siksi, että roudasin myös talvikengät poies ja olen nyt hypellyt ballerinoissa tuolla ulkosalla.
Huomaan aina odottavani pääsiäistä jotenkin hirveästi - en kristillisistä syistä vaan puhtaasti siksi, että silloin on ihan noin niin kuin virallisesti kevät. Tipuja, pääsiäisruohoa ja pajunkissoja, värikkäitä (mutta pahanmakuisia!) karkkirakeita. Oikeastihan pääsiäisenä on ihan tyhmää - kaupat on kiinni, ja jos sattuu olemaan töissä, asiakkaita tulee ovista ja ikkunoista vielä sulkemisajankin jälkeen. Toisaalta jos ei saa töitä, vituttaa, kun istuu kotona syömässä jäistä mämmiä ja miettii, miten kiva asia tuplapalkka olisikaan.
Tänä pääsiäisenä en kyllä mene töihin ellei kirveellä uhata. x) Ensi viikolla on Hullut päivät ja olen jo valmiiksi ihan asenneongelmainen (ihan OIKEASTI, kassakoulutuksessa porukka tyyliin hyppi ilosta kun sai avaimet?!? en tosiaankaan tunne kuuluvani joukkoon...), sitä seuraavalla viikolla pitäisi sijaistaa vitosluokkaa jonka kanssa edellinen kohtaaminen meni... no, vähän vaihtelevasti. Niitä on ~kolmisenkymmentä ja ovat melkoisen aktiivisia. (Ylläri.) Lisäksi pääsen taas opettamaan mm. tekstiilitöitä ja poikien liikuntaa, suosikkiaineitani. Suuri didaktinen oivallukseni on ollut, että opettajan asennevamma voi olla huomattavasti pahempi kuin oppilailla.
Kesällä kaikki on edelleen niin epämääräistä. x) Mulla on heinäkuussa töitä R-kioskilta viideksi viikoksi, plus sitten ISS:lle mahdollisuus tehdä toimistosijaisuuksia, jos ne tarjoavat minulle töitä. Tarvittaessa töihin kutsuttavan epävarmuudessa eläminen on ihanaa, mutta toisaalta ajatus ainakin osittain asiakaspalveluttomasta työstä lämmittää sydäntäni kovasti. <3 Kivoja asioita olisivat myös Protu (jos tiimi on kiva...) ja matka Jonnekin, vaikka Ruotsiin jos ei muuta keksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti