(Otsikon lainaus on Camus'lta. Tykkään kyseisen sedän lainauksista, vaikka en - häpeällistä kyllä - ole vieläkään saanut aloitettua Sivullista, vaikka sen olen omistanut kesästä asti.)
Huvittavaa, kuinka onnellinen pieni ihminen voi olla sellaisestakin jutusta kuin alaviitteen tekemisen onnistumisesta. Gradupohjan kanssa tappeleminen vei lähes saman verran aikaa kuin tiedonhaku kirkkohistorian esseeseen, ja se on paljon se, kun ottaa huomioon tietokoneen ääressä nysväämiseen päivittäin käyttämäni ajan.
Muutenkin nyt tuntuu siltä, että ehkä panikoin vähän turhaan. Ei pitäisi säikähtyä, vaikka luennoilla tästä on saatu jotenkin vähintään vuoden tärkeimmältä jutulta kuulostava asia ja meille on luvattu kriisiapua sähköpostitse suunnilleen 24/7 ja mitähän kaikkea. Tietysti mukavaa, että huolehditaan, mutta liika on ehkä vähän liikaa. Jospa nyt yrittäisi edes itse olla fiksu: vaadittu sivumäärä on lopulta ihan hirvittävän vähän (ja tuossa pohjassa on isot marginaalit, mistä olen tosi onnellinen!), ja mulla on reilusti lähdekirjoja, joten asiaa pitäisi kyllä riittää. Osaan kirjoittaa ihan sujuvaa suomea ja pystyn hahmottamaan syy- ja seuraussuhteita historiassa, ainakin YTL:n arvion mukaan. Mikä ei kyllä välttämättä takaa mitään. :D
Parasta on kuitenkin se, että kaikki muu pakollinen on oikeastaan tehty - paitsi systiksen tenttiin lukeminen, mutta se nyt ei ole niin olennaista - eli tämän jälkeen voin keskittyä vaikkapa vaahtokylpemään. En olekaan päässyt vielä koeajamaan passionhedelmän tuoksuista kylpyvaahtoani. :3 Alennusmyynneistä on joskus selvästi jotain hyvääkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti