Opettajan pedagogisten haastatteluun tuli kutsu. Sain ekasta vaiheesta viisi pistettä viidestä, eli nyt homma voi sitten kaatua enää vain ja ainoastaan omaan persoonaani ja kykyyni viehättää arviointilautakuntaa. En ole vielä osannut päättää, onko se hyvä vai huono asia. Todennäköisesti huono.
Varmasti huono asia on kuitenkin se, että kevät laiskistuttaa hirveästi! Auringonpaisteesta, lämmöstä ja kaiken heräämisestä pitäisi kaiken järjen ja aikaisemman kokemuksen perusteella saada energiaa ja intoa tehdä asioita ja elää, mutta kuten Hume viisaasti jo tuhatkuusisataaluvulla totesi, past experience never proves the future.
Olen kovaa vauhtia menossa hunningolle, kun en saa mitään tehtyä, ja sitten kun teen, teen ihan puolella kädellä... Sain tänään huudot töistä, kun olin unohtanut pohjan myymälän puolelle?! Mitähän olin taas ajatellut. Muuta kuin sitä juoppoa, joka sammui kioskiin ja jonka roijaaminen ulos olikin varsin omanlaisensa operaatio. Onneksi tämä viikonloppu enää töitä ja sitten ei tässä kuussa enää tarvitsekaan tehdä vuoroja. <3 Voi keskittyä kaikkeen mukavaan niin kuin 4400 katselemiseen ja haaveilemiseen siitä, että jaksaisi joskus lukea muutakin kuin lastenkirjoja.
Kirkkohistorian esseessä on atm kaksi sivua asiaa, joka liittyy kirkkohistoriaan melkoisen marginaalisesti. Toivon, että kun referoin muutkin irralliset lippulappuseni tuohon asiakirjaan, esseestä tulee yhtäkkiä tosi hyvä ja kirkkohistoriallinen. Rohkenen kuitenkin epäillä, että näin käy. Yritän lohduttautua sillä, että tämä on ensimmäinen versio esseestä - toinen versio palautetaan vasta toukokuussa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti