Kesäkuulumisia:
- Varattiin lennot Istanbuliin ja valittiin kiva (ja kallis...) hotelli Osmanbeystä. Tajuttiin pari päivää matkojen varaamisen jälkeen, että Eid al-Adha on samaan aikaan kuin matkaillaan, mutta ei kai se haittaa. Turkkihan on sekulaari valtio ja jos ei ole, niin päästäänpähän näkemään läheltä uskonnollinen juhla, jota ei muuten tulisi kauheasti nähtyä. Odotan mielenkiinnolla etenkin karitsan teurastusta.
- Olin viime viikonloppuna Protu-miitissä Vihdissä. Onnistuin eksymään matkalla leiripaikalle niin pahasti, että random ohiajaja poimi minut kyytiinsä ja kuljetti paikalle. Valvottiin koko yö nuotion ääressä, kunnes 5:30 möngin ulos makuupussista pesemään saunan ja sitten matkaamaan Helsinkiin kohti työpäivää ja sitä edeltäneitä tehotorkkuja. Viikkailu ja aspahymyily sujui kahden ja puolen tunnin päivänokosilla erinomaisen mukavasti, mikä kertonee paitsi siitä, että näyttelijänlahjani ovat oikeasti parantuneet huomattavasti, myös siitä, että mun on turha enää puhua mistään unirytmin kääntämisestä, koska unirytmiä ei ole. Se on oikeastaan aika kivaa.
- Oon viihtynyt töissä ja toivon, että saisin syksyllä jatkaa tuolla osa-aikaisena. Tai ainakin olla samassa paikassa ensi kesänä. Päivät menevät ihanan nopeasti ja joka päivä tapahtuu jotain vähän erilaista, vaikka vieläkin ahdistelen vähän siitä, etten ole vielä niin hyvä työssäni kuin mitä haluaisin olla.
- EK254-kurssi (eli Raamatun tulkinta ja vaikutus -kurssi) pitää sisällään löperöä, huonosti kirjoitettua vapautuksen teologiaa sekä yhden ihan mielenkiintoiselta vaikuttavan sisällissota-kirjan. Olen ihan suunnattoman innoissani tämän tenttimisestä.
- Sain psykologian sivuaineoikeuden ja huomaan, kuinka opettaminen kiinnostaa mua koko ajan vain vähemmän ja vähemmän. Toisaalta en tiedä, mitä muutakaan tekisin.
- Henrik menee maanantaina inttiin ja mun mielestä se on vain niin väärin.
- Oon lihonut niin paljon että ällöttää. Mulla on viimekesäisiä mekkoja, jotka eivät enää mene mulle päälle, ja mun kädet näyttää ihan kahdelta makkaralta. Tuntuu väärältä ja epäkiitolliselta valittaa tästä, kun Kialla on anoreksia, mutta ihan oikeasti mun täytyy nyt ottaa itseäni niskasta kiinni. Ihan aikuisten oikeasti.
- Saatanan putkiremontti alkaa helmikuun lopussa ja kestää pitkälle syksyyn. Meidän asunto on asumiskelvoton kesäkuuhun saakka, ja sen jälkeen poraus, kilkatus ja kalkatus jatkuvat naapurissa. Alun perin oltiin suunniteltu, että asutaan tässä myös putkiremontin jälkeen, mutta tällä hetkellä oon kyllä itse vähän sitä mieltä, että jos jostain päin Käpylää löytyisi joku kiva kaksio johon muuttaa, voisin ehkä koettaa hillitä muutosvastaisuuttani sen verran, että raahaisin luuni sinne.
- Elämä on kaikesta huolimatta ihan kivaa. Helsinki on kiva kaupunki kesällä ja asioilla on tapana järjestyä, kun ne järjestää. Valvottuaan mielellään muutaman yön vatvomassa niitä asioita ensin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti