Kello on 2:07 ja herätys olisi 6:45. Onneksi on sunnuntai - tuplapalkalla saa kummasti motivoitua itsensä ylös sängystä myös epäinhimillisinä aamun tunteina. Ja ainahan on työpaikan kahvioptio. :3
Jostain syystä mua ei tällä hetkellä edes ihan kauheasti vituta mennä töihin. Ehkä usemman viikon tauko teki ihan hyvää, ehti vähän kerätä taas uskoa ihmiskuntaan makaamalla kotona ja tuijottamalla kattoon. Tuo on ihan kiva kioski, ja ajatus siitä, että jos hyvin käy, saatan olla kesällä muualla töissä, piristää tosi paljon. (Ensi viikolla on työhaastattelu lentokentän kahvilatyöntekijäksi!) Sitä paitsi kotona odottavat Saarnan käsikirja ja Uskonnonopetus uudella vuosituhannella - sekä iso siivousoperaatio, täällä ei ole imuroitu kahteen viikkoon.
Kirjoittelin viime viikolla HOPS-esseetä. Siinä olisi pitänyt pohtia muun muassa odotuksia tulevalta työelämältä. Ovelasti sivuutin aiheen ja loruilin isolla rivivälillä minimisivumäärän verran kaikesta muusta.
Mun ongelma on se, että en tiedä, mitä haluan tehdä isona. Olisi kivaa, jos työ ei olisi asiakaspalvelutyötä ja olisi kivaa, jos se liittyisi jollakin tavalla opiskelemaani alaan, mutta muuten mulla ei ole kauhean selkeitä haaveita. Sen verran lapsellinen idealisti olen, että haluaisin, että pitäisin työstäni ihan oikeasti. Sellainen palkka, jolla yksinelävä naisihminen pärjäisi, olisi toki ehdoton plussa.
Joskus mietin kovastikin, että haluaisin opettajaksi ja ammatti tuntui itselleni sopivalta, mutta kutakuinkin siitä lähtien kun sain opinto-oikeuden opelinjalle, olen osannut ajatella vain sitä, kuinka olen epävarma, epäsosiaalinen ja en pidä tyhmistä ihmisistä. Loistavan opettajan ainekset kasassa siis. Lopulta en edes tiedä, miksi hain koko linjalle - ehkä siksi, että se oli helppo ja selkeä ratkaisu? Koska halusin kokeilla että pääsenkö? Koska luulin, että mua oikeasti kiinnosti?
Ehkä joskus tosi salaa olen joskus ajatellut, että saattaisin ehkä joskus haluta olla tutkija. Se on vain yksinkertaisesti typerä ajatus tässä vaiheessa opintoja - en ole kirjoittanut vielä edes kandintyötäni, saati sitten suorittanut perusopintoja kunnialla loppuun. Se, että opiskeleminen on niitä harvoja asioita, joista oikeasti tykkään, ei tarkoita, että tykkäisin tehdä tutkimusta tai olisin tarpeeksi hyvä tekemään sitä.
Ehkä osa ongelmaa on siinä, että mun on kauhean vaikeaa ajatella itseäni mihinkään oikeaan ammattiin. Tai siinä, että olen kaikesta yliopiston ei kuulu olla ammattikoulu -ajattelustani huolimatta tosi työelämäorientoitunut - en missään tapauksessa haluaisi valmistua työttömäksi tai jäädä loppuiäkseni ärräntädiksi. Tai siinä, että olen rajattoman mustasukkainen niille aloille, joista opiskelijat revitään jo opiskeluaikoina töihin että tulkaa meille, älkää menkö noille, meillä on kivempaa.
Varmaa on vain se, että tulen aamulla olemaan ihan saatanan väsynyt. Onneksi se ei ole mitään uutta, niin että voin tässä unta odotellessani pelata vaikkapa pari kierrosta Candy Crush Sagaa. :P
sunnuntai 16. helmikuuta 2014
tiistai 11. helmikuuta 2014
torstai 6. helmikuuta 2014
kaiun syvästä naurusta joka sammui syttyessään
Elämän ilostuttavia asioita:
- Akateeminen ruotsi on vähemmän pelottavaa kuin ajattelin.
- Olen alkanut oppia, millä busseilla pääsen kotiini.
- Kevät tulee ja aurinko paistaa.
- Robert's coffeen kahvipassi on täynnä, eli saan pian ilmaista kahvia.
- Karsin periodista 10 op pois ja nyt on aikaa vaikka mille, kuten nukkumiselle ja työhakemusten kirjoittamiselle.
- Sain kutsun työhaastatteluun. (Olen ihan vakuuttunut, että a.) en pääse paikkaan ja b.) että työ on kamalaa, mutta kuitenkin!)
- Kialla on se ranskalainen vaihtojuttu ja voin ajatella yläasteaikoja sillai nostalgisesti se on ohi, ihanaa -tyyliin. Lisäksi voin nauraa Karlalle, joka on ihan ahdistunut ranskalaisesta tavasta poskisuudella ihmisiä. :(
- Google-runous on kaunista. Ja SMG:n uusi levy on kiva. <3
Ärsyttäviä/suututtavia/surustuttavia asioita:
- Täytin HOPS-lomakkeen, ja tajusin, että mun tutkintoon on tämän nykyisen suunnitelman mukaan tulossa 119 noppaa kaikkea ylimääräistä eli islamin tutkimusta, psykologian ylimääräinen opetettava aine ja meidän tiedekunnan ylimääräisiä aineopintoja. Ei kai se haittaa? Mallo ehkä esim. tappaa mut... (Toisaalta oon vahvasti sitä mieltä, että myös uskonnonopettajien pitäisi suorittaa enemmän kuin 15 noppaa aineopintoja. Koska eihän siinä ole mitään järkeä, että ei tiedä mitään mistään, mitä opettaa...)
- Tein viime kuussa liikaa töitä ja nyt rästissä on esim. kaikki tämän periodin hommat. Viikonlopun aikana olisi mm. tarkoitus kirjoittaa kaksi esseetä, lukea niihin liittyvät aineistot sekä yksi kirja ja juhlia 13-vuotiasta pikkusiskoa.
- Jokainen epäonnistuminen ruuanlaitossa tuntuu huutavan, että et voi mennä Protulle kokkaamaan, et osaa.
- Jostain piti vielä valittaa mutta en muista että mistä! Valitanpa siis siitä.
- Akateeminen ruotsi on vähemmän pelottavaa kuin ajattelin.
- Olen alkanut oppia, millä busseilla pääsen kotiini.
- Kevät tulee ja aurinko paistaa.
- Robert's coffeen kahvipassi on täynnä, eli saan pian ilmaista kahvia.
- Karsin periodista 10 op pois ja nyt on aikaa vaikka mille, kuten nukkumiselle ja työhakemusten kirjoittamiselle.
- Sain kutsun työhaastatteluun. (Olen ihan vakuuttunut, että a.) en pääse paikkaan ja b.) että työ on kamalaa, mutta kuitenkin!)
- Kialla on se ranskalainen vaihtojuttu ja voin ajatella yläasteaikoja sillai nostalgisesti se on ohi, ihanaa -tyyliin. Lisäksi voin nauraa Karlalle, joka on ihan ahdistunut ranskalaisesta tavasta poskisuudella ihmisiä. :(
- Google-runous on kaunista. Ja SMG:n uusi levy on kiva. <3
Ärsyttäviä/suututtavia/surustuttavia asioita:
- Täytin HOPS-lomakkeen, ja tajusin, että mun tutkintoon on tämän nykyisen suunnitelman mukaan tulossa 119 noppaa kaikkea ylimääräistä eli islamin tutkimusta, psykologian ylimääräinen opetettava aine ja meidän tiedekunnan ylimääräisiä aineopintoja. Ei kai se haittaa? Mallo ehkä esim. tappaa mut... (Toisaalta oon vahvasti sitä mieltä, että myös uskonnonopettajien pitäisi suorittaa enemmän kuin 15 noppaa aineopintoja. Koska eihän siinä ole mitään järkeä, että ei tiedä mitään mistään, mitä opettaa...)
- Tein viime kuussa liikaa töitä ja nyt rästissä on esim. kaikki tämän periodin hommat. Viikonlopun aikana olisi mm. tarkoitus kirjoittaa kaksi esseetä, lukea niihin liittyvät aineistot sekä yksi kirja ja juhlia 13-vuotiasta pikkusiskoa.
- Jokainen epäonnistuminen ruuanlaitossa tuntuu huutavan, että et voi mennä Protulle kokkaamaan, et osaa.
- Jostain piti vielä valittaa mutta en muista että mistä! Valitanpa siis siitä.
keskiviikko 22. tammikuuta 2014
when it snows / that is just God's way / of still not existing.
Miksi en osaa sanoa EI. Sillai kirkuvasti, punaisesti ja pilkullisesti, tai edes vähän vaimeammin. Oon missannut tällä viikolla jo kaksi kivaa luentoa (Arabimaiden historia) töiden takia, ja missaan vielä kaksi luentoa (Jerusalem ja Käytännöllinen teologia II), koska meillä on niin kauhean vähän postitaitoisia täällä ja sähän asut siinä ihan vieressäkin ja voit samalla kysyä kioskiesimieheltä niitä kesälomituksia.
Mun olisi parasta saada kesätöitä tuolta tai muuten...
(Nää mun työongelmat on kyllä niin kahtalaisia. Joko töitä on liikaa tai sitten niitä ei ole ollenkaan. Perkele. :D)
Viikonloppuna Tampereelle, se on kivaa. Ja tänään töihin kioskille, jossa käy niin vähän asiakkaita, että voin vain kuunnella musiikkia, syödä karkkia ja lukea Murhatun Jumalan varjoa. Tai tehdä jotain muuta oikeasti hyödyllistä. Tosin mun täytyy varmaan vähän pitää kulissia yllä että oon tosi ahkera ja ihana, koska Henrik kertoi löytäneensä ko. kioskista jonkun lapun että hyvä tyyppi, soittakaa tälle, ja siinä oli mun nimi ja puhelinnumero. (Säälittävää, että olen iloinen siitä, että olen hyvä myymään tupakkaa ja imuroimaan kioskeja. :D)
Mun olisi parasta saada kesätöitä tuolta tai muuten...
(Nää mun työongelmat on kyllä niin kahtalaisia. Joko töitä on liikaa tai sitten niitä ei ole ollenkaan. Perkele. :D)
Viikonloppuna Tampereelle, se on kivaa. Ja tänään töihin kioskille, jossa käy niin vähän asiakkaita, että voin vain kuunnella musiikkia, syödä karkkia ja lukea Murhatun Jumalan varjoa. Tai tehdä jotain muuta oikeasti hyödyllistä. Tosin mun täytyy varmaan vähän pitää kulissia yllä että oon tosi ahkera ja ihana, koska Henrik kertoi löytäneensä ko. kioskista jonkun lapun että hyvä tyyppi, soittakaa tälle, ja siinä oli mun nimi ja puhelinnumero. (Säälittävää, että olen iloinen siitä, että olen hyvä myymään tupakkaa ja imuroimaan kioskeja. :D)
perjantai 17. tammikuuta 2014
"Jumala on kyllästynyt nettipornoon."
Loma oli, loma meni. Talvi kuitenkin alkoi, se on hienoa - yhtäkkiä on paljon valoisampaa, kun maassa on lunta. Noin puoli senttiä, mutta ei se mitään, mulla on tässä lähiviikoille suunniteltuna sen verran monta junamatkaa että eiköhän niitä hankia ja nietoksiakin saada.
On ihanaa olla yliopistolla, vaikka ensimmäinen viikko on taas vaihteeksi kouluttanut ehkä enemmänkin epävarmuuden sietämiseen kuin minkään varsinaisen substanssin omaksumiseen. Ei se mitään, sillä noudatan kalenterini kanteen Fok Itistä bongaamaani mainiota elämänohjetta: Älä katso taaksepäin, katso eteenpäin. Älä missään nimessä katso sivuille, siellä on hirviöitä. Silti toivoisin, että käyttis-ukko selvittäisi edes itselleen, että mitä kirjoja kurssia varten olisi tarkoitus tenttiä.
Kesä-plääni voi edelleenkin vähintäänkin yhtä epämääräisesti kuin ennen lomaa. Töitä ei ole enkä niitä ole hakenut, mikä on tietenkin erinomainen yhdistelmä. CV:n sentään jaksoin päivittää. Viime viikolla oli tarkoitus soittaa henkilöstöpalveluihin ja kysellä, miten R-kioskin kesätyöt tänä vuonna menevät, mutta enpäs soittanut. Ehkä otan itseäni niskasta kiinni vaikkapa opiskeluja vältellessäni ja kirjoitan huikaisevan hienot hakemukset ainakin kolmeenkymmeneen paikkaan? Tai sitten soitan viime kesän pomolleni ja pyydän, että saisin tulla taas istumaan kahdeksantuntisia päiviä postitukseen ja lukemaan kirjaa. :P
Protun kanssa olen ihan solmussa, enkä pelkästään siksi, että en tiedä, missä olen töissä ja koska ts. koska voisin olla leireilemässä. Olisin tänä vuonna (uus)vanha ohjaaja, ja se tuntuu vähän turhan vastuulliselta hommalta, vaikka tiimi tietysti tasa-arvoinen onkin. Erityisesti kauhistuttaa ajatus siitä, että pitäisi toimia äitihahmona uudelle ohjaajalle, kun on itsekin vielä ihan uusi ja vihreä ja leirinvedosta on kokemusta tasan yhden kesän huselluksen verran. Mulle itselleni oli ihan ehdottoman suuri helpotus, että saattoi luottaa siihen, että vanha ohjaaja edes tiesi, mitä tehdään, jos jotain tapahtui, ja ensi kesänä mun pitäisi sitten olla tämä joka tietää jotain jostain.
Lisäksi ongelmallista on se, että viime kesänä oli vain niin kivaa ja kaikki sujui vetäjäporukan kanssa niin todella hyvin, että mun on vaikea uskoa, että uusi leiri olisi yhtä kiva. Kuitenkin joutuisin samaan tiimiin sen tyypin kanssa, joka ilmoitti mulle tulevansa "valvomaan siivousta" (?!?!) ja jolle päädyttiin lopulta tekstaamaan puoli neljän aikoihin yöllä että kiitos ei tarvitse tulla. Paikkakin olisi salee joku murju keskellä ei mitään, kun viime kesänä saatiin nauttia varsin hyvässä kunnossa olevan pappilan melkoisen suurista + hyväkuntoisista tiloista. (Vaikka toki tuolla porukalla pärjättiin lopulta jopa pimeässä metsäpirtissä keskellä metsää, jäisen mäen alapäässä.) Puhumattakaan siitä, että tuolla oli kunnon suurtalouskeittiö ihanine astianpesukoneineen...
... nimittäin. Saatiin viime kesän ohjaajaparini kanssa loistava idea, että mennään ensi kesänä kokkaamaan. Tietenkin on mahdollista, ettei hommaan päästä - halukkaita on kuulemma aina enemmän kuin mitä voidaan ottaa - mutta ajatus on silti kiva. Ei olla kumpikaan koskaan syöty toistemme tekemää ruokaa, jos ei lasketa kalapuikot ja ranskalaiset -ateriaa, joka kokattiin kokkien ollessa terveyskeskuksessa. Mutta noh, avoimin mielin pitää olla, ja eikös sekin jostain intohimosta jo kerro, että haluaa kokkaamaan. (Proosallisesti syyksi voisi toki sanoa, että ei ole ohjelmavastuuta mutta saa nauttia Protusta ja maata omissa oloissaan kokkausvuorojensa ulkopuolella just niin pitkään kuin haluaa, mutta enpä sano... x)
On ihanaa olla yliopistolla, vaikka ensimmäinen viikko on taas vaihteeksi kouluttanut ehkä enemmänkin epävarmuuden sietämiseen kuin minkään varsinaisen substanssin omaksumiseen. Ei se mitään, sillä noudatan kalenterini kanteen Fok Itistä bongaamaani mainiota elämänohjetta: Älä katso taaksepäin, katso eteenpäin. Älä missään nimessä katso sivuille, siellä on hirviöitä. Silti toivoisin, että käyttis-ukko selvittäisi edes itselleen, että mitä kirjoja kurssia varten olisi tarkoitus tenttiä.
Kesä-plääni voi edelleenkin vähintäänkin yhtä epämääräisesti kuin ennen lomaa. Töitä ei ole enkä niitä ole hakenut, mikä on tietenkin erinomainen yhdistelmä. CV:n sentään jaksoin päivittää. Viime viikolla oli tarkoitus soittaa henkilöstöpalveluihin ja kysellä, miten R-kioskin kesätyöt tänä vuonna menevät, mutta enpäs soittanut. Ehkä otan itseäni niskasta kiinni vaikkapa opiskeluja vältellessäni ja kirjoitan huikaisevan hienot hakemukset ainakin kolmeenkymmeneen paikkaan? Tai sitten soitan viime kesän pomolleni ja pyydän, että saisin tulla taas istumaan kahdeksantuntisia päiviä postitukseen ja lukemaan kirjaa. :P
Protun kanssa olen ihan solmussa, enkä pelkästään siksi, että en tiedä, missä olen töissä ja koska ts. koska voisin olla leireilemässä. Olisin tänä vuonna (uus)vanha ohjaaja, ja se tuntuu vähän turhan vastuulliselta hommalta, vaikka tiimi tietysti tasa-arvoinen onkin. Erityisesti kauhistuttaa ajatus siitä, että pitäisi toimia äitihahmona uudelle ohjaajalle, kun on itsekin vielä ihan uusi ja vihreä ja leirinvedosta on kokemusta tasan yhden kesän huselluksen verran. Mulle itselleni oli ihan ehdottoman suuri helpotus, että saattoi luottaa siihen, että vanha ohjaaja edes tiesi, mitä tehdään, jos jotain tapahtui, ja ensi kesänä mun pitäisi sitten olla tämä joka tietää jotain jostain.
Lisäksi ongelmallista on se, että viime kesänä oli vain niin kivaa ja kaikki sujui vetäjäporukan kanssa niin todella hyvin, että mun on vaikea uskoa, että uusi leiri olisi yhtä kiva. Kuitenkin joutuisin samaan tiimiin sen tyypin kanssa, joka ilmoitti mulle tulevansa "valvomaan siivousta" (?!?!) ja jolle päädyttiin lopulta tekstaamaan puoli neljän aikoihin yöllä että kiitos ei tarvitse tulla. Paikkakin olisi salee joku murju keskellä ei mitään, kun viime kesänä saatiin nauttia varsin hyvässä kunnossa olevan pappilan melkoisen suurista + hyväkuntoisista tiloista. (Vaikka toki tuolla porukalla pärjättiin lopulta jopa pimeässä metsäpirtissä keskellä metsää, jäisen mäen alapäässä.) Puhumattakaan siitä, että tuolla oli kunnon suurtalouskeittiö ihanine astianpesukoneineen...
... nimittäin. Saatiin viime kesän ohjaajaparini kanssa loistava idea, että mennään ensi kesänä kokkaamaan. Tietenkin on mahdollista, ettei hommaan päästä - halukkaita on kuulemma aina enemmän kuin mitä voidaan ottaa - mutta ajatus on silti kiva. Ei olla kumpikaan koskaan syöty toistemme tekemää ruokaa, jos ei lasketa kalapuikot ja ranskalaiset -ateriaa, joka kokattiin kokkien ollessa terveyskeskuksessa. Mutta noh, avoimin mielin pitää olla, ja eikös sekin jostain intohimosta jo kerro, että haluaa kokkaamaan. (Proosallisesti syyksi voisi toki sanoa, että ei ole ohjelmavastuuta mutta saa nauttia Protusta ja maata omissa oloissaan kokkausvuorojensa ulkopuolella just niin pitkään kuin haluaa, mutta enpä sano... x)
torstai 9. tammikuuta 2014
"This is here."
Wienissä ei ollut posliinikarhuja eikä oikein verta tai vispikermaakaan, mutta tykkäsin silti kovasti. Hirveän paljon vanhoja kauniita rakennuksia, nättejä kirkkoja ja Habsburgit nyt vaan on ihania. Viehätyin erityisesti hautakammioihin, jonne kuninkaallisen suvun jäsenet oli haudattu ilman sydämiään, sekä kirkkoon, jonka torneihin oli ristien sijasta asetettu mitäpä muutakaan kuin Habsburgien kruunut. Hoin guten abend ja auf wiedersehen silloinkin, kun olisi luultavasti pitänyt sanoa muuta - sanavarastoni saksaksi on melko vaatimaton, mutta sentään kannattaa aina yrittää.
Silti tykkäsin Prahasta ehkä enemmän, vaikka syynä saattaa hyvinkin olla vuodenaika. Siellä ei sentään vaadittu pääsymaksua kirjastoon.
Mieleen jäi tällä kertaa erityisesti Chicken Freud (... eli siskoni luuli Freudin olevan joku ravintola, kun puhuttiin siitä niin paljon), paikallisten englannintaito (this is here = ole hyvä ?!), valtavat omenastruudelit ja äidin uni (hyvin freudilaista!).
Silti tykkäsin Prahasta ehkä enemmän, vaikka syynä saattaa hyvinkin olla vuodenaika. Siellä ei sentään vaadittu pääsymaksua kirjastoon.
Mieleen jäi tällä kertaa erityisesti Chicken Freud (... eli siskoni luuli Freudin olevan joku ravintola, kun puhuttiin siitä niin paljon), paikallisten englannintaito (this is here = ole hyvä ?!), valtavat omenastruudelit ja äidin uni (hyvin freudilaista!).
torstai 2. tammikuuta 2014
I feel so much better now you're not around
Vuosimeemi.
1. Mitä sellaista teit vuonna 2013, mitä et ollut tehnyt aiemmin?
- Sluibailin töissä. Ohjasin Protua. Muutin omaan kotiin.
2. Piditkö uudenvuodenlupaukset ja aiotko tehdä uusia ensi vuodelle?
- En luvannut mitään, muistaakseeni? Ensi vuonna ajattelin opetella nukkumaan, mutta tuskinpa siitä mitään tulee.
3. Synnyttikö kukaan läheisesi vuonna 2013?
- Ei.
4. Kuoliko kukaan läheisesi?
- Ei.
5. Missä maissa kävit?
- Viro, Tsekki.
6. Mitä sellaista haluaisit vuonna 2014, mitä et saanut/kokenut 2013?
- Lukea enemmän proosaa!!! Unirytmin. Järkevän ruokarytmin. Taidon puhua vähemmän.
7. Mitkä päivämäärät vuodelta 2013 jäävät mieleen ja miksi?
- 14.5. (pääsy opelinjalle), 3.8. (Protun loppukaaos), 2.12. (muutto), 4.12. (Kylän loppu)
8. Mikä on vuoden suurin saavutuksesi?
- Että uskaltauduin Protulle ohjaamaan ja tykkäsin siitä kovasti!
9. Entä suurin epäonnistuminen?
- Kaikenlainen vetkuttelu ja vengottelu ja vältteleminen. Jos asiat tekisi ajoissa, niiden tekeminen olisi varmaan huomattavasti miellyttävämpää...
10. Kärsitkö sairauksista/loukkaantumisista?
- Enpä oikeastaan, onnekas vuosi siinä suhteessa. :>
11. Mikä oli vuoden paras ostoksesi?
- Kahvinkeitin.
12. Kenen käytös/toiminta ansaitsee kehuja?
- Äidin. Karlan. Monen opiskelukaverin. Kanssaprotuohjaajien.
13. Kenen käyttäytyminen teki sinut masentuneeksi/ikäväksi?
- Kian. Monen opiskelukaverin. Oma, mutta ei ehkä niin pahasti kuin joskus aiemmin?
15. Mistä innostuit eniten?
- Protusta. Ja oon kyllä myös kamalan tyytyväinen opelinjalle pääsemiseen.
16. Mikä laulu tulee muistuttamaan vuodesta 2013?
- PMMP:n Miten tyttöjä tehdään varmaan. Ei koko vuodesta, mutta monesta asiasta.
17. Verrattuna tähän aikaan vuosi sitten, oletko nyt
a) onnellisempi vai surullisempi?
Surullisempi on ehkä väärä sana, mutta kaipa se on myönnettävä, että fuksivuoden maito ja hunaja -fiilis on vaihtunut vähän realistisempaan näkemykseen siitä, miten paljon pitäisi opiskella ja miten suuri se akateeminen vapaus sitten lopulta olikaan.
b) lihavampi vai laihempi?
- LIHAVAMPI. Ensi vuonna voisin oikeasti yrittää opetella syömään oikeaa ruokaa oikeina ruoka-aikoina, auttaisi varmaan asiaa.
c) rikkaampi vai köyhempi?
- Aika lailla samoissa luvuissa mennään.
18. Mitä toivot, että olisit tehnyt enemmän vuonna 2013?
- Lukenut kirjoja kaiken hömpän sijasta. x) Puhunut ihmisille.
19. Entä vähemmän?
-Kieriskellyt milloin minkäkin turhanpäiväisen ongelman kanssa tulematta mihinkään kunnolliseen lopputulokseen.
20. Miten vietät/vietit joulun?
- Vanhempien luona. Perinteinen perhejoulu, joka ei tosin vesisateen takia oikein tuntunut joululta.
21. Rakastuitko vuonna 2013?
- En.
22. Mikä oli lempi-tv-ohjelmasi?
- Tanssin superäidit. Viidakon tähtöset. BBC!Sherlock. Mainitsinko jo, että raskas työ vaatii raskaat huvit...?
23. Vihaatko nyt ketään, jota et vihannut vuosi sitten?
- En mä ylipäätänsä vihaa oikein ketään.
24. Paras lukemasi kirja vuonna 2013?
- Margaret Atwoodin MaddAddam-trilogia. Erityisesti Herran tarhurit, mutta Oryx ja Crakesta pidin kanssa tosi paljon. (Viimeiseen osaan pitää vielä totutella, mutta oli siinäkin puolensa.)
25. Mikä oli paras musiikkilöytösi?
- Hmm. Ainakin Balmorhea, Au revoir Simone ja Daughter.
26. Suosikkielokuvasi vuonna 2013?
- Kävin elokuvissa yllättävän paljon, mutta mikään elokuva ei sillai ihan lopullisesti sykähdyttänyt. :<
27. Mitä teit synttäripäivänäsi?
- En muistaakseeni mitään sen erikoisempaa. Mutta tuutoriryhmä vei minut frozen yoghurtille juhlan kunniaksi, se oli söpö ele. :>
28. Mikä yksi asia olisi tehnyt vuodesta 2013 paremman?
- Tiettyjen kavereiden kanssa olisi ollut kiva viettää enemmän aikaa.
29. Kuinka kuvailisit tyyliäsi vuonna 2013?
- Ehkä lainaan tässä opiskelukaveriani, koska se tiivistää varmaan aika lailla kaiken: "Okei, ehkä sulla oli joskus alkusyksystä hame jota joku 1800-lukulainen uskonkiihkoilija ois pitäny lyhyenä, mutta noin muuten kyllä annat vahvasti hyvän teologin vaikutelman." Tätimäistä ja tylsää siis, mutta ah niin mukavaa.
30. Mikä piti sinut järjissäsi?
- Yöt.
31. Kenestä julkisuuden henkilöstä pidit eniten?
- Rakastuin ihan Nico Saariseen! Vai onkohan se Niko. Ko. henkilö suorastaan avarsi maailmankuvaani: tyhmät ihmiset on sittenkin joskus kivoja! Vastakohtana sitten mun islamin proffa (se on ollut aamuteeveessä eli se on julkkis!!!), koska se osoitti, että yliopistossa voi olla hyviäkin luennoitsijoita.
32. Ketä kadehdit?
-Apua, en varmaan sillai erityisemmin ketään henkilöä? Ainakaan just nyt ei tuu mitään mieleen. Ehkä jotain semmosia fiksuja, nättejä, kivoja ja sosiaalisia ihmisiä, joilta kaikki aina onnistuu, mutta ei semmoisia varmaan oikeasti ole.
33. Ketä kaipasit?
-Susaa. Ja Karlaa, hassua että sitä näkee harvemmin kuin päivittäin.
34. Kuka oli paras uusi ihminen, jonka tapasit?
- Protu-tiimi. Ja Matti! Voi Matti. <3
35. Mita odotat eniten vuodelta 2014?
- En oikeastaan kyllä yhtään mitään. Toivottavasti vuosi olisi kiva. Jonnekin olisi kiva matkustaa. Saisinpa perusopinnot loppuun että voisin opiskella kaikkea kivaa. Ja toivottavasti mulla on kesätöitä kun tuo perkeleen ärkioski meni sotkemaan vanhaa systeemiään...
36. Siteeraa kommentteja, joita et tältä vuodelta unohda?
- "Musta se ruisleipä oli aika hyvää", "Onko täällä ketään aikuista ohjaajaa?", Karlan kaskut, "Euro vie turmioon ja Tsekissä on vapaampaa kuin Amerikassa"
37. Siteeraa laulua, joka kuvaa vuottasi
- En tiedä, kuvaako PMMP:n Tytöt mitenkään erityisemmin vuottani, mutta
sua ei ole tehty kenenkään kylkiluusta ei raudasta tai puusta miten tyttöjä tehdään
no ne on toisia aineita mistä tämmöset koostuu ne kasvaa ihanaksi ja pärjää pakon eessä kun
itsensä ne itse kasvattaa
olen kovasti kuunnellut heinäkuusta saakka. :>
36. Mikä oli paras elämänohje, jonka opit vuonna 2013?
- "Älä näytä tuommoiselta, Korppu", hän sanoi. "Eihän tämä ole vielä mitään. Paljon pahempaa on tulossa!"
- Veljeni Leijonanmieli
&
"Hyvä on", Toby sanoi. "Sen minä voin tehdä." Sillä jokaista Kyllä-vastausta kohden on olemassa myös Ei, hän ajatteli.
- Margaret Atwood, Herran tarhurit
&
One must want nothing to be different, not forward, not backward, not in all eternity. Not only bear what is necessary, but to love it.
- Friedrich Nietzsche
<3
1. Mitä sellaista teit vuonna 2013, mitä et ollut tehnyt aiemmin?
- Sluibailin töissä. Ohjasin Protua. Muutin omaan kotiin.
2. Piditkö uudenvuodenlupaukset ja aiotko tehdä uusia ensi vuodelle?
- En luvannut mitään, muistaakseeni? Ensi vuonna ajattelin opetella nukkumaan, mutta tuskinpa siitä mitään tulee.
3. Synnyttikö kukaan läheisesi vuonna 2013?
- Ei.
4. Kuoliko kukaan läheisesi?
- Ei.
5. Missä maissa kävit?
- Viro, Tsekki.
6. Mitä sellaista haluaisit vuonna 2014, mitä et saanut/kokenut 2013?
- Lukea enemmän proosaa!!! Unirytmin. Järkevän ruokarytmin. Taidon puhua vähemmän.
7. Mitkä päivämäärät vuodelta 2013 jäävät mieleen ja miksi?
- 14.5. (pääsy opelinjalle), 3.8. (Protun loppukaaos), 2.12. (muutto), 4.12. (Kylän loppu)
8. Mikä on vuoden suurin saavutuksesi?
- Että uskaltauduin Protulle ohjaamaan ja tykkäsin siitä kovasti!
9. Entä suurin epäonnistuminen?
- Kaikenlainen vetkuttelu ja vengottelu ja vältteleminen. Jos asiat tekisi ajoissa, niiden tekeminen olisi varmaan huomattavasti miellyttävämpää...
10. Kärsitkö sairauksista/loukkaantumisista?
- Enpä oikeastaan, onnekas vuosi siinä suhteessa. :>
11. Mikä oli vuoden paras ostoksesi?
- Kahvinkeitin.
12. Kenen käytös/toiminta ansaitsee kehuja?
- Äidin. Karlan. Monen opiskelukaverin. Kanssaprotuohjaajien.
13. Kenen käyttäytyminen teki sinut masentuneeksi/ikäväksi?
- Kian. Monen opiskelukaverin. Oma, mutta ei ehkä niin pahasti kuin joskus aiemmin?
15. Mistä innostuit eniten?
- Protusta. Ja oon kyllä myös kamalan tyytyväinen opelinjalle pääsemiseen.
16. Mikä laulu tulee muistuttamaan vuodesta 2013?
- PMMP:n Miten tyttöjä tehdään varmaan. Ei koko vuodesta, mutta monesta asiasta.
17. Verrattuna tähän aikaan vuosi sitten, oletko nyt
a) onnellisempi vai surullisempi?
Surullisempi on ehkä väärä sana, mutta kaipa se on myönnettävä, että fuksivuoden maito ja hunaja -fiilis on vaihtunut vähän realistisempaan näkemykseen siitä, miten paljon pitäisi opiskella ja miten suuri se akateeminen vapaus sitten lopulta olikaan.
b) lihavampi vai laihempi?
- LIHAVAMPI. Ensi vuonna voisin oikeasti yrittää opetella syömään oikeaa ruokaa oikeina ruoka-aikoina, auttaisi varmaan asiaa.
c) rikkaampi vai köyhempi?
- Aika lailla samoissa luvuissa mennään.
18. Mitä toivot, että olisit tehnyt enemmän vuonna 2013?
- Lukenut kirjoja kaiken hömpän sijasta. x) Puhunut ihmisille.
19. Entä vähemmän?
-Kieriskellyt milloin minkäkin turhanpäiväisen ongelman kanssa tulematta mihinkään kunnolliseen lopputulokseen.
20. Miten vietät/vietit joulun?
- Vanhempien luona. Perinteinen perhejoulu, joka ei tosin vesisateen takia oikein tuntunut joululta.
21. Rakastuitko vuonna 2013?
- En.
22. Mikä oli lempi-tv-ohjelmasi?
- Tanssin superäidit. Viidakon tähtöset. BBC!Sherlock. Mainitsinko jo, että raskas työ vaatii raskaat huvit...?
23. Vihaatko nyt ketään, jota et vihannut vuosi sitten?
- En mä ylipäätänsä vihaa oikein ketään.
24. Paras lukemasi kirja vuonna 2013?
- Margaret Atwoodin MaddAddam-trilogia. Erityisesti Herran tarhurit, mutta Oryx ja Crakesta pidin kanssa tosi paljon. (Viimeiseen osaan pitää vielä totutella, mutta oli siinäkin puolensa.)
25. Mikä oli paras musiikkilöytösi?
- Hmm. Ainakin Balmorhea, Au revoir Simone ja Daughter.
26. Suosikkielokuvasi vuonna 2013?
- Kävin elokuvissa yllättävän paljon, mutta mikään elokuva ei sillai ihan lopullisesti sykähdyttänyt. :<
27. Mitä teit synttäripäivänäsi?
- En muistaakseeni mitään sen erikoisempaa. Mutta tuutoriryhmä vei minut frozen yoghurtille juhlan kunniaksi, se oli söpö ele. :>
28. Mikä yksi asia olisi tehnyt vuodesta 2013 paremman?
- Tiettyjen kavereiden kanssa olisi ollut kiva viettää enemmän aikaa.
29. Kuinka kuvailisit tyyliäsi vuonna 2013?
- Ehkä lainaan tässä opiskelukaveriani, koska se tiivistää varmaan aika lailla kaiken: "Okei, ehkä sulla oli joskus alkusyksystä hame jota joku 1800-lukulainen uskonkiihkoilija ois pitäny lyhyenä, mutta noin muuten kyllä annat vahvasti hyvän teologin vaikutelman." Tätimäistä ja tylsää siis, mutta ah niin mukavaa.
30. Mikä piti sinut järjissäsi?
- Yöt.
31. Kenestä julkisuuden henkilöstä pidit eniten?
- Rakastuin ihan Nico Saariseen! Vai onkohan se Niko. Ko. henkilö suorastaan avarsi maailmankuvaani: tyhmät ihmiset on sittenkin joskus kivoja! Vastakohtana sitten mun islamin proffa (se on ollut aamuteeveessä eli se on julkkis!!!), koska se osoitti, että yliopistossa voi olla hyviäkin luennoitsijoita.
32. Ketä kadehdit?
-Apua, en varmaan sillai erityisemmin ketään henkilöä? Ainakaan just nyt ei tuu mitään mieleen. Ehkä jotain semmosia fiksuja, nättejä, kivoja ja sosiaalisia ihmisiä, joilta kaikki aina onnistuu, mutta ei semmoisia varmaan oikeasti ole.
33. Ketä kaipasit?
-Susaa. Ja Karlaa, hassua että sitä näkee harvemmin kuin päivittäin.
34. Kuka oli paras uusi ihminen, jonka tapasit?
- Protu-tiimi. Ja Matti! Voi Matti. <3
35. Mita odotat eniten vuodelta 2014?
- En oikeastaan kyllä yhtään mitään. Toivottavasti vuosi olisi kiva. Jonnekin olisi kiva matkustaa. Saisinpa perusopinnot loppuun että voisin opiskella kaikkea kivaa. Ja toivottavasti mulla on kesätöitä kun tuo perkeleen ärkioski meni sotkemaan vanhaa systeemiään...
36. Siteeraa kommentteja, joita et tältä vuodelta unohda?
- "Musta se ruisleipä oli aika hyvää", "Onko täällä ketään aikuista ohjaajaa?", Karlan kaskut, "Euro vie turmioon ja Tsekissä on vapaampaa kuin Amerikassa"
37. Siteeraa laulua, joka kuvaa vuottasi
- En tiedä, kuvaako PMMP:n Tytöt mitenkään erityisemmin vuottani, mutta
sua ei ole tehty kenenkään kylkiluusta ei raudasta tai puusta miten tyttöjä tehdään
no ne on toisia aineita mistä tämmöset koostuu ne kasvaa ihanaksi ja pärjää pakon eessä kun
itsensä ne itse kasvattaa
olen kovasti kuunnellut heinäkuusta saakka. :>
36. Mikä oli paras elämänohje, jonka opit vuonna 2013?
- "Älä näytä tuommoiselta, Korppu", hän sanoi. "Eihän tämä ole vielä mitään. Paljon pahempaa on tulossa!"
- Veljeni Leijonanmieli
&
"Hyvä on", Toby sanoi. "Sen minä voin tehdä." Sillä jokaista Kyllä-vastausta kohden on olemassa myös Ei, hän ajatteli.
- Margaret Atwood, Herran tarhurit
&
One must want nothing to be different, not forward, not backward, not in all eternity. Not only bear what is necessary, but to love it.
- Friedrich Nietzsche
<3
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)