Hahhah. Tuutorihaastattelusta oli tehty jokseenkin monimutkainen - odotin, että siellä olisi ollut se tuutoriprojektisihteeri ja sen kanssa olisi hölisty mukavia, mutta siellähän oli ihan hurjasti porukkaa! Ei mun karisma riitä sellaiseen, että saisin kolmea ihmistä yhtä aikaa viehätettyä. Saati sitten silloin, kun menee paikalle ihan valmistautumatta asenteella "no tuutorointi vois olla kivaa" eikä osaa kysyttäessä kertoa mitään itsestään. Miten itsensä pitää esitellä tuollaisessa haastattelussa, kysympähän vaan?!!1+ "Hei, olen Riikka ja oon fuksi ja pidän lukemisesta ja leipomisesta (=elämäni on aika tylsää) ja ja öö... Noh, siinä se olennaisin tulikin. :)))" ei ehkä ole paras mahdollinen esittely, mutta kun en mä ole kovin jännittävä ihminen. Lisäksi tuntuisi tyhmältä lähteä heti kehumaan itseään ilman minkäänlaista alkujohdattelua itseen, tyyliin "oon tosi sosiaalinen ja kiva ja tosi hyvä tiimipelaaja niinku!!!" Vasta seuraava ongelma on se, etten oikeasti ole kovin kiva tai sosiaalinen tai mitään muutakaan. Olen pieni, harmiton ja helposti lähestyttävä (ainakin kaikkien ratikkajuoppojen mielestä), ja ihan valtavan ahkera ja kiinnostunut kaikesta opiskeluteknisestä räpellyksestä. Opiskelijaelämästä en niinkään, ainakaan silloin, kun se sisältää suunnattomat määrät alkoholia ja vain vähän ruokaherkkuja.
No joo. Mutta onpahan nyt käyty siellä ja ensi vuonna voi hakea sitten uudestaan. Tänä kesänä olisi vaan sillai ihana tilanne töiden sun muiden suhteen, ettei olisi mitään rajoitteita, joita joskus jatkossa voisi olla. Ja ettei tämä haastattelujen ilo täysin unohtuisi, on torstaina Protu-haastattelu ilmeisesti vähän samalla kaavalla... Oi voi. Mutta ehkä tästä kokemuksesta viisastuneena annan siellä itsestäni vähän vähemmän diletantin kuvan. :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti